Saamelaisten poromaa Altan revontulten takana

Kenen ylänkö tämä on

Saamelaiset ovat kaukaisen pohjoisen alkuperäiskansa, jonka kotiseutu ulottuu Pohjois-Norjaan ja Ruotsiin sekä Suomeen ja Venäjän Kuolan niemimaalle. Norjassa saamelaisia asuu neljästä maasta eniten.

Norjan sisällä Finnmarksviddaa kuvataan yleensä saamelaisten sydänmaaksi. Altasta etelään ja itään avautuvalla laajalla, loivasti kumpuilevalla ylängöllä ovat ne kaksi kylää, joissa saame on monelle arkikieli, sekä talvilaitumet, jotka pitävät tokat hengissä.

Kun siis ajat revontuli-iltana ylös kohti viddaa (norjaksi ylänkö), tulet työn maisemaan. Pimeässä ohittamasi lumiurat ja aidat kuuluvat usein jonkun elinkeinoon.

Poronhoito nykyaikaisena ammattina

Poronhoito on Finnmarkissa liiketoimintaa, jota pyörittävät perheet, jotka käyttävät moottorikelkkoja ja GPS-pantoja yhtä luontevasti kuin maanviljelijä traktoria. Norjassa se on lailla pitkälti varattu saamelaista syntyperää oleville.

Vuosikierto seuraa laitumia. Tokat viettävät talven ylängöllä, jossa ne kaivavat jäkälää lumen alta, ja siirtyvät kesäkuukausiksi rannikolle ja sen saarille.

Tämän vaelluksen takia voit kohdata poroja Altan ympäristön teillä, joskus ryhmissä. Eläimet ovat omistettuja ja korvamerkittyjä, eivät villejä. Poronhoitaja huomaa, jos auto tai retkiryhmä häiritsee niitä.

Kautokeino ja Karasjok

Ylängön kaksi tärkeintä saamelaiskylää ovat Kautokeino Altasta etelään ja Karasjok kaakkoon. Kumpikin on muutaman tunnin ajomatkan päässä Altasta avoimen, harvaan metsittyneen maan halki.

Karasjoessa toimii Norjan saamelaiskäräjät, vaaleilla valittu elin, joka puhuu saamelaisten puolesta esimerkiksi kieltä ja maankäyttöä koskevissa asioissa. Kautokeino tunnetaan poronhoitajaperheiden suuresta osuudesta sekä saamelaisesta taiteesta ja käsityöstä.

Kumpikaan kylä ei ole listamme minkään revontuliretken reitillä. Jos haluat nähdä ne, varaa erillinen päivä omalla autolla ja lue ennen lähtöä huomiomme Altan seudun talviteistä.

Altajoki ja saamelaisten oikeudet

Altalla itsellään on paikkansa saamelaisten nykyhistoriassa. Vuosien 1979 ja 1981 tienoilla suunnitelmat vesivoimapadosta Altajokeen herättivät laajoja mielenosoituksia, joissa saamelaisaktivistit kulkivat ympäristöjärjestöjen rinnalla. Niihin kuului nälkälakkoja ja mielenosoituksia Oslossa.

Pato rakennettiin lopulta pienempänä, mutta kiistaa pidetään laajalti käännekohtana. Historioitsijat liittävät sen usein saamelaisten oikeuksien myöhempään tunnustamiseen Norjassa, myös saamelaiskäräjien perustamiseen.

Mitä retkemme näyttävät saamelaisesta elämästä

Retkemme ovat ennen kaikkea revontuliretkiä, eikä yksikään niistä ole kulttuurivierailu. Se, joka tuo saamelaisen elämän iltaan tarkoituksella, on Alta Adventuren pienryhmäretki pikkubussilla, alkaen ~229 €, jonka listauksen mukaan oppaat kertovat tarinoita saamelaiskulttuurista ja poronhoidosta.

Tarinat kuullaan pysähdysten välillä kivikautta ja toista maailmansotaa käsittelevien juttujen ohessa. Ajattele niitä paljon lukeneen paikallisoppaan ajomatkan täytteenä, ei saamelaisen isännän puheenvuorona oman yhteisönsä puolesta.

Æventyrin moottorikelkkaretki nousee vanhaa postitietä Beskardesiin ylängön reunalle, joten näet itse maan. Oppaamme siitä, miksi Finnmarksviddan taivas selkenee, kertoo reitistä ja siitä, miltä maa näyttää yöllä.

Muut kolme retkeä pysyvät alempana jokilaaksossa tai rannikolla. Karlsøyn nuotiotauko ja Flatmoenin tulikota voivat tuntua lavvu-illalta, mutta kumpikaan listaus ei esitä niitä saamelaiselämyksinä.

Jos haluat tavata poronhoitajaperheen

Suoraan sanottuna yksikään listamme retki ei vieraile saamelaisperheen luona tai poroerotuspaikalla. Millään niistä et ruoki poroja, istu perheen lavvussa (saamelaisessa kodassa) etkä kuule omistajansa laulamaa joikua.

Jos se houkuttelee sinua Finnmarkiin, etsi erillinen saamelaiselämys, mieluiten saamelaisten omistama ja pyörittämä, ja varaa se omaksi retkekseen. Päivävierailut sopivat tähän paremmin, koska näet eläimet ja ihmiset selvästi.

Kun vertailet tarjouksia, lue, kuka yritystä pyörittää ja miten listaus kuvaa isäntiään. Perhe, joka hoitaa poroja ja ottaa vastaan vieraita, kertoo sen yleensä suoraan, ja juuri silloin rahasi menee niille ihmisille, joiden kulttuuria tulit katsomaan.

Vierailu kunnioittavasti

Muutama tapa vie ylängöllä pitkälle. Kysy ennen kuin kuvaat ihmisiä, etenkin perinteisiin vaatteisiin pukeutuneita, joita moni saamelainen käyttää juhlissa ja kirkossa eikä vierailijoita varten.

• Pysy etäällä laiduntavista tokista äläkä koskaan aja poroja takaa kuvan vuoksi
• Hidasta reilusti, kun näet poroja tien lähellä, ja anna niiden siirtyä omia aikojaan
• Kohtele joikua henkilökohtaisena lauluna, ei esityksenä, jota kuvataan kysymättä
• Osta käsitöitä saamelaisilta tekijöiltä, kun voit, matkamuistokopioiden sijaan

Mikään tästä ei vaadi erityistietoja, vain samaa kohteliaisuutta, jota osoittaisit millä tahansa maatilalla. Jos yhdistät kulttuuripäivän ja revontuli-illan, sivumme Finnmarkin pimeistä kuukausista esittelee vuodenajat.

Molemmat samalle matkalle

Yksinkertaisin suunnitelma on revontuliretki ensimmäisenä iltana Altassa ja kulttuurivierailu myöhempänä päivänä. Näin yksi ilta jää vapaaksi, jos pilvet pilaavat ensimmäisen yrityksen, kuten oppaamme pilvisistä illoista Altassa kertoo.

Perheiden kannattaa tarkistaa ikärajat ennen kumman tahansa retken varaamista, sillä pikkubussiretki ei ota alle 12-vuotiaita. Sivumme lapset ottavista revontuliretkistä luettelee säännöt, ja Altan revontuliretkien hinnat auttavat budjetoimaan kaksi retkeä.